Suora ja epäsuora lainaus

Versio 1.0, 14.9.2003

Tällä sivulla on vinkkejä suoran ja epäsuoran lainauksen käyttöön. HUOM! Sivu saattaa sisältää virheitä; kukaan kielenhuollon ammattilainen ei ole tarkistanut sitä!

Lähteet:
[1] Mervi Murto: Apulainen (1992)



1. Muutettaessa suora lainaus epäsuoraksi, aikamuoto yleensä vaihtuu: preesens muuttuu imperfektiksi, imperfekti ja perfekti pluskvamperfektiksi. Lähde [1] ei tosin kerro tarkemmin, onko tilanteita, joissa aikamuotoa ei tarvitse muuttaa. Ainakin monissa lähteen [1] esimerkeissä aikamuoto on jätetty muuttamatta.

Esimerkki: Mies kertoi: ”Remontoin kesän aikana lattiat uuteen uskoon.”
Esimerkki: Mies kertoi, että hän oli remontoinut kesän aikana lattiat uuteen uskoon.

Myös lauseenvastikkeen käyttäminen on mahdollista.

Esimerkki: Mies kertoi remontoineensa kesän aikana lattiat uuteen uskoon.

2. Tahtoa tai toivetta ilmaiseva indikatiivinen suora lainaus muuttuu epäsuorassa lainauksessa konditionaaliseksi.

Esimerkki: Nainen kysyi: ”Lähdetkö kanssani sieneen?”
Esimerkki: Nainen kysyi, lähtisinkö hänen kanssaan sieneen.

Esimerkki: Nainen ehdotti: ”Muuta meidän naapuriimme.”
Esimerkki: Nainen ehdotti, että muuttaisin heidän naapuriinsa.

3. Suoran lainauksen kerrontahetkeen sidotut ajan ja paikan ilmaukset muuttuvat epäsuorassa lainauksessa erilaisiksi. Esim. ilmaisut ”tämä”, ”täällä”, ”tänään” ja ”nyt” muuttuvat ilmaisuiksi ”se”, ”siellä”, ”samana päivänä” tai ”sinä päivänä”, ”silloin” tai ”sinä hetkenä”.

Esimerkki: Poika sanoi: ”Viime kesänä näin käärmeen täällä.”
Esimerkki: Poika sanoi, että hän oli nähnyt edellisenä kesänä käärmeen siellä.

Lähteen [1] mukaan ilmausta ”viime kesänä” ei tarvitse muuttaa muotoon ”edellisenä kesänä”, jos tapahtumahetken ja kerrontahetken välillä ei ole useampia kesiä.


Pekka Laine 2002—2003
(Nota bene: Jos kehykset eivät näy, paina tätä.)