Sanojen johtaminen

Versio 1.0, 9.9.2002

Tällä sivulla on vinkkejä sanojen johtamiseen. HUOM! Sivu saattaa sisältää virheitä; kukaan kielenhuollon ammattilainen ei ole tarkistanut sitä!

Lähteet:
[1] Mervi Murto: Apulainen (1992)
[2] Pirkko Leino: Kieleen mieltä — hyvää suomea (1988)



1. -in on laitteen ja välineen johdin, kun taas - ja ja -jä on ihmistä tarkoittavan tekijännimen johdin.

Väärin: ilmanraikastaja
Oikein: ilmanraikastin

Väärin: valokatkaisija
Oikein: valokatkaisin

Sanaa ”pullonavaaja” voidaan pitää poikkeuksena. Google löysi 9.9.2002 internetistä 300 sivua, joissa käytettiin sanaa ”pullonavaaja”, mutta vain 5 sivua, joissa käytettiin sanaa ”pullonavain”. ”Pullonavain” olisi muodollisesti oikeampi mutta kuulostaa jotenkin hölmöltä. Tosin lähteet [1] ja [2] eivät käsittele ”pullonavaajaa”, joten tässä on kyse vain omasta päättelystäni.

2. -e on aineen tai välineen nimen johdin.

Väärin: Mies levitti kyllästintä seinään.
Väärin: Mies levitti kyllästäjää seinään.
Oikein: Mies levitti kyllästettä seinään.

3. Johtimella -us ja -ys muodostetaan teonnimiä (esimerkiksi yskäys, suurennus, laajennus), jotka sopivat kertaluonteisen tekemisen kuvaamiseen.

Väärin: Hän joutui koulukiusauksen uhriksi.
Oikein: Hän joutui koulukiusaamisen uhriksi.

Koulukiusaaminen on yleensä jatkuva tapahtuma, ja sen tähden ”koulukiusaus” on väärä sana. Tosin voitaisiin ajatella, että jos kyse on yhdestä ainoasta kiusauskerrasta, voitaisiin sanoa: ”Vakava koulukiusaustapaus puhutti kaikkia.” Lähteet [1] ja [2] eivät kuitenkaan asiaa käsittele sen syvemmin, joten tässä on kyse omasta päättelystäni.

4. Johtimella -os ja -ös muodostetaan teon tuloksen nimiä.

Esimerkki: valokuvan suurennos (= suurennusoperaation tulos)
Esimerkki: talon laajennos (= laajennusoperaation tulos)

5. Johtimella -ttain ja -ttäin muodostetut sanat tulee aina kirjoittaa monikollisessa muodossa (monikon tunnus i mukana).

Väärin: Siellä oli joukottain ihmisiä.
Oikein: Siellä oli joukoittain ihmisiä.

Väärin: Kirjassa oli sivuttain roskaa.
Oikein: Kirjassa oli sivuittain roskaa.

6. Yksinkertaistettuna verbien ”tallettaa” ja ”tallentaa” ero on siinä, että tallettaa-verbiä käytetään konkreettisten asioiden talteen panosta, kun taas tallentaa-verbiä käytetään sellaisten asioiden yhteydessä, joita ei voi koskettaa käsin.

Esimerkki: tallettaa rahaa pankkiin
Esimerkki: tallettaa dokumentteja arkistoon

Esimerkki: tallentaa ääntä nauhalle
Esimerkki: tallentaa tietoja kovalevylle

Talletusoperaation tuloksena on tallete, ja tallennusoperaation tuloksena on tallenne. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin sana ”pankkitalletus”, kun muodollisesti oikeampi olisi ”pankkitallete”.

7. Yksinkertaistettuna verbien ”tarkastaa” ja ”tarkistaa” ero on siinä, että tarkastaminen merkitsee tutkimista ja läpi käymistä, kun taas tarkistaminen merkitsee tarkastamista, johon sisältyy lisäksi tarkistuksia eli korjauksia ja muutoksia.

Esimerkki: Kulta, tarkasta, onko postissa mitään kiinnostavaa!
Esimerkki: Tilit tarkastettiin eikä niissä havaittu mitään vikaa.

Esimerkki: Opettaja tarkisti oppilaiden aineet.
Esimerkki: Annoin kieliasun tarkistuksen ammattilaiselle.

Verbien ”tarkastaa” ja ”tarkistaa” ero lienee kuitenkin häilyvä, sillä lähteessä [1] käytetään esimerkkiä ”tarkastaa pöytäkirja”, kun taas lähteessä [2] on esimerkki ”tarkistaa pöytäkirja”! Lieneekö ero tässä sitten se, että ensimmäisessä tapauksessa ei pöytäkirjaan tehdä muutoksia mutta jälkimmäisessä tehdään?


Pekka Laine 2002—2003
(Nota bene: Jos kehykset eivät näy, paina tätä.)