Ongelmallisia sivulauseita

Versio 1.0, 14.9.2003

Tällä sivulla esitellään yleisimpiä ongelmallisia sivulauseita. HUOM! Sivu saattaa sisältää virheitä; kukaan kielenhuollon ammattilainen ei ole tarkistanut sitä!

Lähteet:
[1] Mervi Murto: Apulainen (1992)
[2] Pirkko Leino: Kieleen mieltä — hyvää suomea (1988)



1. ”Jos”-sanalla alkava sivulause ilmaisee ehtoa, jonka täyttyessä päälause toteutuu. Seuraavassa oleva rakenne, joka on melko yleinen, käyttää ”jos”-sanaa väärin.

Esimerkki: Jos tarkastelee tietokoneohjelmia, niin ne muuttuvat yhä vaikeakäyttöisemmiksi ja vaativat aina vain tehokkaampia tietokoneita.

Edellisen esimerkin ongelmana on se, että päälauseessa ilmaistu tosiasia on riippumaton siitä, tarkasteleeko tietokoneohjelmia vai ei. Lähde [1] suosittelee näissä tilanteissa koko ”jos”-rakenteen poistamista.

Esimerkki: Tietokoneohjelmat muuttuvat yhä vaikeakäyttöisemmiksi ja vaativat aina vain tehokkaampia tietokoneita.

Toisaalta oman logiikkani mukaan seuraavakin ratkaisu saattaisi olla oikeakielinen.

Esimerkki: Jos tarkastelee tietokoneohjelmia, havaitsee, että ne muuttuvat yhä vaikeakäyttöisemmiksi ja vaativat aina vain tehokkaampia tietokoneita.

Nythän lause on siinä mielessä looginen, että tosiasian havaitseminen on todellakin riippuvainen siitä, tarkasteleeko ko. asiaa vai ei. Toisaalta tällaisissa tilanteissa viitataan yleensä siihen, että ainakin kirjoittaja on ko. tarkastelun ja havaitsemisen tehnyt, joten epävarmuutta ilmaisevan ”jos”-sanan voisi korvata varmuutta ilmaisevalla ”kun”-sanalla.

Esimerkki: Kun tarkastelee tietokoneohjelmia, havaitsee, että ne muuttuvat yhä vaikeakäyttöisemmiksi ja vaativat aina vain tehokkaampia tietokoneita.

Tämä kaikki oli kuitenkin täysin omaa päättelyäni. Lähde [1] suosittaa siis koko ”jos”-rakenteesta luopumista näissä tilanteissa.

2. ”Kun”-sivulause ilmaisee aikaa, jolloin päälauseen asia tapahtuu. Seuraavassa oleva rakenne, joka on melko yleinen, käyttää ”kun”-sanaa väärin.

Esimerkki: Kun seuraa politiikkaa, niin siellä toistuvat aina samat skandaalit ja valtataistelut.

Edellisen esimerkin ongelmana on, että päälauseen ilmoittama asia on voimassa myös silloin, kun politiikkaa ei seurata. Lähde [1] suosittaa tällaisissa tilanteissa koko ”kun”-rakenteesta luopumista.

Esimerkki: Politiikassa toistuvat aina samat skandaalit ja valtataistelut.

Uskoakseni myös seuraava muoto on oikeakielinen. Varma en voi olla, koska lähde [1] ja [2] eivät esittele tarkemmin ”kun”-sanan käyttöä.

Esimerkki: Kun seuraa politiikkaa, huomaa, että siellä toistuvat aina samat skandaalit ja valtataistelut.

Edellisen esimerkin ajatushan on: ”Sillä hetkellä kun seuraa politiikkaa, huomaa, että — —.” Ajatus ei tunnu ainakaan näin äkkiseltään epäloogiselta tai muuten virheelliseltä.

3. Epäsuora kysymyslause ja varsinkin ”että”-lause sekaantuvat helposti. Jos sivulause on kysyvä, se ei samalla voi olla konjunktiolause ja alkaa ”että”-sanalla.

Esimerkki: Anne kysyi: ”Keittäisinkö kahvit?” [1]
Väärin: Anne kysyi, että keittäisikö hän kahvit. [1]
Oikein: Anne kysyi, keittäisikö hän kahvit. [1]

Väärin: Mietin, että miksi olin tullut siihen tilanteeseen.
Oikein: Mietin, miksi olin tullut siihen tilanteeseen.


Pekka Laine 2002—2003
(Nota bene: Jos kehykset eivät näy, paina tätä.)