Ongelmallisia sanoja

Versio 1.0, 17.8.2003

Tällä sivulla esitellään yleisimpiä ongelmallisia sanoja. HUOM! Sivu saattaa sisältää virheitä; kukaan kielenhuollon ammattilainen ei ole tarkistanut sitä!

Lähteet:
[1] Mervi Murto: Apulainen (1992)
[2] Pirkko Leino: Kieleen mieltä — hyvää suomea (1988)
[3] Rauni Vornanen: Nykysuomen oikeinkirjoitussanakirja (1982)



1. Lähde [1] suosittelee sanan ”jatkossa” korvaamista esim. sanoilla ”vastedes”, ”tulevaisuudessa” tai ”seuraavaksi”.

Väärin: Jatkossa yrityksemme keskittyy Java-ohjelmien kehittämiseen.
Oikein: Tulevaisuudessa yrityksemme keskittyy Java-ohjelmien kehittämiseen.

2. Lähde [1] suosittelee sanan ”painopistealue” korvaamista esim. ilmaisuilla ”tärkeä tehtävä”, ”keskeinen tehtävä”, ”tärkeä tavoite” tai ”keskeinen tavoite”.

Väärin: Toimintamme painopistealue on elämystapahtumien järjestämisessä.
Oikein: Toimintamme keskeinen tehtävä on elämystapahtumien järjestämisessä.

3. Lähde [1] suosittelee sanan ”pääsääntöisesti” korvaamista esim. sanoilla ”enimmäkseen” tai ”pääosin”.

Väärin: Yhtyeen keikoilla käy pääsääntöisesti nuorta yleisöä.
Oikein: Yhtyeen keikoilla käy enimmäkseen nuorta yleisöä.

4. Verbi ”pistää” tarkoittaa ”jonkin terävän esineen työntämistä, painamista tai iskemistä johonkin, jotakin vasten tai jonkin läpi” [2]. Sitä ei tule käyttää yleisesti verbien ”panna” ja ”asettaa” korvikkeena!

Väärin: Pistin juuston takaisin jääkaappiin.
Oikein: Panin juuston takaisin jääkaappiin.

Oikein: Hyttynen pisti käteen. [2]
Oikein: Keppi oli pistetty maahan. [2]
Oikein: Pistin langan neulansilmään. [2]

Kuvaannollisesti käytettynä ajatus on edelleen sama, vaikka konkreettisesti ei mitään terävää esinettä työnnetä, paineta tai isketä.

Oikein: Lonkassa tuntui pistävä kipu. [2]
Oikein: Huoneessa oli pistävä haju. [2]
Oikein: Ensimmäiseksi pistivät silmään räikeät värit. [2]

5. Verbille ”laittaa” annetaan lähteessä [3] seuraavat merkitykset: tehdä (uutta), valmistaa; kunnostaa, järjestää; lähettää, toimittaa. Sitä ei tule käyttää yleisesti verbien ”panna” ja ”asettaa” korvikkeena!

Väärin: Laitoin kirjan takaisin kirjahyllyyn.
Oikein: Asetin kirjan takaisin kirjahyllyyn.

Oikein: laittaa ruokaa [3]
Oikein: laittaa laulu [3]
Oikein: laittaa avioton lapsi [3]

Oikein: Laitapa nyt asiasi tolalleen. [3]
Oikein: Laitatin kengät kuntoon. [3]

Oikein: Laita lapsi asialle. [3]

6. Verbi ”huomioida” tarkoittaa tarkkailemista, havaintojen tekemistä, tutkailua. Sitä käytetään usein virheellisesti korvikkeena verbille ”ottaa huomioon”.

Oikein: Valmentaja huomioi pelaajia intensiivisesti koko ottelun ajan. [1]

Väärin: Ajoaikaa arvioitaessa on syytä huomioida ruuhka-aika. [1]
Oikein: Ajoaikaa arvioitaessa on syytä ottaa huomioon ruuhka-aika. [1]

Väärin: Oppilaita valittaessa huomioidaan myös työkokemus. [2]
Oikein: Oppilaita valittaessa otetaan huomioon myös työkokemus. [2]

7. Lähde [2] varoittaa sanan ”sisään” epäsuomalaisesta käytöstä.

Väärin: Oppilaita otetaan sisään. [2]
Oikein: Oppilaita otetaan kouluun/opiskelemaan/kurssille. [2]

Väärin: pysäköintipaikalle ajetaan sisään [2]
Oikein: pysäköintipaikalle ajetaan [2]

Väärin: sisäänajotie [2]
Oikein: tulotie [2]

Väärin: sisäänkirjoitus [2]
Oikein: kirjoittautuminen [2]

Väärin: jättää hakemus sisään [3]
Oikein: jättää hakemus [3]

8. Verbiä ”suorittaa” käytetään tutkintojen ja muiden selkeästi määriteltyjen suoritusten yhteydessä. Sitä käytetään usein virheellisesti väärissä yhteyksissä.

Oikein: Serkkuni suoritti BA-tutkinnon englantilaisessa yliopistossa. [1]

Väärin: Äidilleni suoritettiin monenlaisia laboratoriotutkimuksia. [1]
Oikein: Äidilleni tehtiin monenlaisia laboratoriotutkimuksia. [1]

Väärin: Milla suoritti kaikki hänelle annetut tehtävät hyvin. [1]
Oikein: Milla hoiti kaikki hänelle annetut tehtävät hyvin. [1]

9. Lähde [1] suosittelee verbin ”panostaa” korvaamista esim. ilmaisuilla ”pitää tärkeänä”, ”käyttää voimia” tai ”käyttää varoja”. Kuitenkin esim. lähde [2] antaa verbille merkityksen ”keskittää runsaasti varoja, työvoimaa yms. johonkin kohteeseen” ilman huomautuksia siitä, että verbiä tulisi välttää. Myöskään lähde [3] ei kehota ko. verbin välttämiseen.

Esimerkki: Pitkälle näkevä kansa panostaa koulutukseen. [1]

Lähde [1] antaa edellisen lauseen esimerkkinä verbin ”panostaa” virheellisestä käytöstä. Kuitenkin ko. lauseessa verbiä käytetään siinä merkityksessä, kuin lähde [2] sille antaa. Tilannetta voidaan pitää ristiriitaisena.

10. Verbille ”kokea” annetaan lähteessä [2] seuraavat merkitykset: joutua elämään tai kestämään jotakin, saada jokin elämys; perehtyä. Verbiä käytetään usein väärissä yhteyksissä.

Esimerkki: Avioerossa molemmat osapuolet kokevat taloudellisen kurjistumisen. [1]

Mikäli edellä olevalla lauseella tarkoitetaan sitä, että avioero yksinkertaisesti saattaa johtaa talouden heikkenemiseen, on lause parempi muotoilla seuraavan esimerkin mukaisesti.

Esimerkki: Avioerossa molemmat osapuolet kurjistuvat taloudellisesti. [1]

Mikäli lauseella taas haetaan sitä, että avioeron jälkeinen talouden heikkeneminen johtaisi esim. ahdistukseen, voisi lauseen muotoilla esimerkiksi seuraavalla tavalla.

Esimerkki: Avioeron jälkeen koetaan usein ahdistusta talouden heikkenemisen vuoksi.

Verbiä ”kokea” käytetään usein virheellisesti myös silloin, kun kysymys on mielipiteen ilmaisemisesta.

Väärin: Minä koen sen parhaana menetelmänä. [3]
Oikein: Minä pidän sitä parhaana menetelmänä. [3]

Seuraavassa on esimerkkejä verbin ”kokea” oikeasta käytöstä.

Oikein: kokea menetys [2]
Oikein: kokea yllätys [2]
Oikein: kokea kovia [2]

Oikein: kokea jokin keino hyväksi [2]

Katso myös ”Sanojen taivutus: nominit”, kohta 2.


Pekka Laine 2002—2003
(Nota bene: Jos kehykset eivät näy, paina tätä.)