Lyhenteet

Versio 1.0, 7.10.2002

Tällä sivulla on vinkkejä lyhenteiden oikeinkirjoitukseen. HUOM! Sivu saattaa sisältää virheitä; kukaan kielenhuollon ammattilainen ei ole tarkistanut sitä!

Lähteet:
[1] Mervi Murto: Apulainen (1992)



1. Tietyt sanat on totuttu lyhentämään sanan keskeltä. Aiemmin pois jätetyn sanan osan tilalle merkittiin yleensä kaksoispiste (esim. H:ki) mutta nykyisin sen voi jättää pois.

Esimerkkejä: tmi, Tre, Hki, nro

Huomaa kuitenkin, että jos sana ”numero” lyhennetään lyhyempää muotoa käyttäen, tarvitaan kaksoispistettä (n:o), jotta sana ei sekaannu partikkeliin ”no”.

2. Sellaiset järjestöjen lyhenteet, jotka voidaan lukiessa lausua, kuten kirjoitetaan, voidaan kirjoittaa sanana myös siten, että vain alkukirjain on iso.

Esimerkki: UNICEF, Unicef
Esimerkki: NATO, Nato
Esimerkki: UNESCO, Unesco

3. Jos lyhennetyn sanan viimeinen kirjain on mukana lyhenteessä, pääte liitetään suoraan lyhenteeseen.

Esimerkkejä: Treelta, Hkiin, tstossa

Joissakin lyhenteissä taivutuspääte on jo mukana.

Esimerkkejä: pnä (päivänä), psta (puolesta)

4. Jos lyhenne luetaan sanana, pääte liitetään suoraan siihen.

Esimerkkejä: Unicefiltä, Natossa, SAFAn (SAFA = Suomen Arkkitehtiliitto—Finlands Arkitektförbund)

Edellä olevista esimerkeistä viimeisin (esimerkit otettu lähteestä [1]) antaa ymmärtää, että myös sellaiset muodot kuin ”UNICEFiltä” ja ”NATOssa” ovat täysin hyväksyttäviä, vaikka tietenkin sanat ovat kirjoitetussa tekstissä paremman näköisiä, kun vain alkukirjain on iso.

5. Muissa kuin kohdan 3 ja 4 tapauksissa pääte lisätään lyhenteeseen kaksoispisteellä. Pääte valitaan sen mukaan, miten lyhenne tai merkki luetaan sanana.

Esimerkki: Tehoa nostettiin 130 W:iin. (luetaan ”wattiin”)
Esimerkki: Lämpötila nousi 28 :seen. (luetaan ”asteeseen”)

Mikäli lyhenne voidaan lukea sekä kirjaimina että kirjaimista avattuna sanana, valitaan pääte sen mukaan, miten teksti halutaan luettavan.

Esimerkki: Sato nousi 158 kg:hen. (luetaan ”koo-gee-hen”)
Esimerkki: Sato nousi 158 kg:aan. (luetaan ”kilogrammaan”)

Esimerkki: Oy:hyn kuului 5 osakasta. (luetaan ”oo-yy-hyn”)
Esimerkki: Oy:öön kuului 5 osakasta. (luetaan ”osakeyhtiöön”)

HUOM! Edellä olen itse päätellyt, että ”kg:hen” on myös hyväksyttävä muoto. Lähteessä [1] ei vastaavaa esimerkkiä ole.

Mikäli kirjaimina ja sanoina luettuna tulee sama pääte, voidaan teksti lukea kahdella eri tavalla.

Esimerkki: Aloite esitettiin KOK:lle. (luetaan ”koo-oo-koolle” tai ”kansainväliselle olympiakomitealle”)

Taivutuspäätettä ei kuitenkaan tarvitse merkitä näkyviin seuraavissa tapauksissa:

a. Mikäli taivutuspääte ilmenee lyhennettä seuraavasta sanasta.

Esimerkki: Ostin 3 ha metsää. (= kolme hehtaaria metsää)

Entäpä jos peräkkäin tulee esim. taivutusmuodossa oleva luku, lyhenne ja sana? Lähde [1] ei käsittele asiaa, mutta luullakseni tilanne tulee tulkita niin, että luvun pääte pitää selvitä sitä seuraavasta lyhenteestä, joten tässä tapauksessa lyhenteeseen tulee merkitä pääte.

Väärin: Sain 158 kg saaliin.
Oikein: Sain 158 kg:n saaliin.

b. Mikäli vain mittayksikkö on partitiivissa.

Esimerkki: Päivän korkein lämpötila oli 2 . (= kaksi astetta)

Jos myös luku on partitiivissa, pääte kuitenkin merkitään.

Esimerkki: Lämpötila hipoi 2 :ta. (= kahta astetta)


Pekka Laine 2002—2003
(Nota bene: Jos kehykset eivät näy, paina tätä.)