Lauseenvastikkeet

Versio 1.0, 14.9.2003

Tällä sivulla on vinkkejä lauseenvastikkeiden oikeinkirjoitukseen. HUOM! Sivu saattaa sisältää virheitä; kukaan kielenhuollon ammattilainen ei ole tarkistanut sitä!

Lähteet:
[1] Mervi Murto: Apulainen (1992)
[2] Pirkko Leino: Kieleen mieltä — hyvää suomea (1988)



1. Temporaalirakenne on aikaa ilmaisevan, ”kun”-sanalla alkavan lauseen vastike.

Esimerkki: Kun huominen koittaa, voi kaikki muuttua.
Esimerkki: Huomisen koittaessa voi kaikki muuttua.

Jos temporaalirakenteen ja hallitsevan lauseen subjekti on sama, käytetään temporaalirakenteessa possessivisuffiksia subjektipersoonan ilmaisemiseen.

Esimerkki: Painaessaan jarrua Pertti huomasi, että oli jo liian myöhäistä.

Temporaalirakenteen subjektipersoona ilmaistaan genetiivillä, jos sen ja hallitsevan lauseen subjektit eroavat. Seuraavassa esimerkissä ”hän” on eri henkilö kuin Pertti.

Esimerkki: Pertin painaessa jarrua hän huomasi, että oli jo liian myöhäistä.

HUOM! Temporaalirakenteen väärinkäyttö on yleistä.

Esimerkki: Voittaessani lotossa ostan kesämökin. [2]

Edellinen esimerkki aukeaa: ”Kun voitan lotossa, ostan kesämökin.” Aikaa ilmaistessaan ”kun” viittaa vain sellaisiin asioihin, jotka ovat jo tapahtuneet tai tapahtuvat varmuudella. Edellisessä esimerkissä lottovoitto ei ole varma, joten lause tulee korjata esimerkiksi seuraavasti: ”Jos voitan lotossa, ostan kesämökin.”

Seuraavassa esimerkissä on sama ongelma: ”Leirillä annettiin ohje, että pitää heti mennä sisälle ukkosen sattuessa.” Ukkosen sattuminen tiettynä ajanjaksona ei kuitenkaan ole varmaa, joten seuraava lause on oikeaoppisempi: ”Leirillä annettiin ohje, että pitää heti mennä sisälle, jos sattuu ukkonen.”

Esimerkki: Suomalainen voitti kilpailun heitettyään pisimmälle. [2]

Edellinen esimerkki aukeaa: ”Suomalainen voitti kilpailun (sillä hetkellä), kun hän oli heittänyt pisimmälle.” Kilpailun voittaja julistetaan kuitenkin vasta sitten, kun kaikki heittäjät ovat heittäneet kaikki heittonsa. Jos tilasta ei ole puutetta, ajatuksen voisi muotoilla uudestaan esimerkiksi seuraavalla tavalla: ”Suomalainen meni johtoon heitettyään 3. kierroksella pisimmälle. Uhkaajat eivät enää pystyneet loppukierroksilla vastaamaan, ja suomalainen voitti.”

Esimerkki: Kuljettaja menetti ajokkinsa hallinnan auton suistuessa ojaan. [2]

Edellinen esimerkki aukeaa: ”Kuljettaja menetti ajokkinsa hallinnan, kun auto suistui ojaan.” Hallinnan menetys tapahtuu kuitenkin ennen ojaan suistumista, joten lause tulee kääntää toisin päin: ”Auto suistui ojaan kuljettajan menettäessä ajokkinsa hallinnan.”

2. Objektina oleva ”että”-lause voidaan muuntaa partisiippirakenteeksi.

Esimerkki: Haluan, että tilanne ratkeaa jotenkin.
Esimerkki: Haluan tilanteen ratkeavan jotenkin.

Aktiivimuotoisen partisiippirakenteen objekti on samassa muodossa kuin vastaavassa sivulauseessa.

Esimerkki: Kuulin, että varastit korun.
Esimerkki: Kuulin sinun varastaneen korun.

Esimerkki: Kuulin, että varastit koruja.
Esimerkki: Kuulin sinun varastaneen koruja.

Passiivimuotoisen partisiippirakenteen objekti määräytyy yleensä hallitsevan lauseen predikaatin mukaan.

Esimerkki: Kuulin, että koru on varastettu. [1]
Esimerkki: Kuulin korun varastetun. [1]

”Kuulin”-predikaatin kanssa käytetään päättellistä muotoa yksikössä, esimerkiksi: ”Kuulin juorun.” Tämän perusteella edellisessä esimerkissä on valittu muoto ”korun”.

Esimerkki: Kerrottiin, että koru on varastettu. [1]
Esimerkki: Kerrottiin koru varastetun. [1]

”Kerrottiin”-predikaatin kanssa käytetään päätteetöntä muotoa yksikössä, esimerkiksi: ”Kerrottiin juoru.” Tämän perusteella edellisessä esimerkissä on valittu muoto ”koru”.

3. Finaalirakenteella voi korvata tarkoitusta ilmaisevan ”jotta”-lauseen.

Esimerkki: Hän meni aikaisin nukkumaan, jotta jaksaisi nousta aikaisin ylös.
Esimerkki: Hän meni aikaisin nukkumaan jaksaakseen nousta aikaisin ylös.

HUOM! Toisinaan finaalirakennetta käytetään virheellisesti.

Esimerkki: Klaus lähti unelmiensa purjehdukselle palatakseen vasta kuukausien kuluttua. [1]

Edellä oleva esimerkki aukeaa seuraavasti: ”Klaus lähti unelmiensa purjehdukselle, jotta hän palaisi vasta kuukausien kuluttua.” Palaaminen vasta kuukausien kuluttua ei kuitenkaan ole syy purjehdukselle lähtöön. Lauseen voi korjata esimerkiksi seuraavasti: ”Klaus lähti unelmiensa purjehdukselle, jolta hän palaisi vasta kuukausien kuluttua.”

4. Kvantumrakenteella voi korvata ”sikäli kuin” -lauseen.

Esimerkki: Sikäli kuin ymmärrän, kärpäsen ajatusmaailma on aika yksinkertainen.
Esimerkki: Ymmärtääkseni kärpäsen ajatusmaailma on aika yksinkertainen.

Rakenne on myös vakiintunut paikkoihin, joissa vastaava ”sikäli kuin” -lause tuntuu jopa koomiselta. Näissä tapauksissa ei kuitenkaan lähteen [1] mukaan ole kysymys virheestä.

Esimerkki: Uskoakseni tästä voi edetä vain parempaan. [1]
Esimerkki: Sikäli kuin uskon, tästä voi edetä vain parempaan.

5. Modaalirakennetta eivät ilmeisesti kaikki kielentutkijat pidä lauseenvastikkeena. Lähteessä [1] se on mainittu, mutta lähteessä [2] ei. Modaalirakenteen voi ajatella korvaavan tapaa ilmaisevaa ”siten että” -lausetta.

Esimerkki: Moni urheilija turmelee moraalinsa, siten että turvautuu dopingiin.
Esimerkki: Moni urheilija turmelee moraalinsa dopingiin turvautuen.

HUOM! Modaalirakenteen ja hallitsevan lauseen tekeminen ja tapahtuminen ovat samanaikaista: modaalirakenne kertoo hallitsevan lauseen tekemisen tavan.

Esimerkki: Hän jakoi lehdet nopeasti päästen aikaisin kotiin.

Edellinen esimerkki on ongelmallinen, sillä ensin jaetaan lehdet ja vasta sitten päästään kotiin. Lauseen voi korjata esimerkiksi seuraavasti: ”Hän jakoi lehdet nopeasti ja pääsi aikaisin kotiin.”

HUOM! Suomen kieleen on vakiintunut monia ilmaisuja, joissa modaalirakennetta käytetään virheellisesti. Nämä ilmaisut ovat huonoja vaihtoehtoja.

Esimerkki: Yritys lomautti työntekijöitä johtuen huonosta tilauskannasta.

Johtuminen huonosta tilauskannasta ei voi olla tapa, jolla yritys lomauttaa työntekijöitä. Ilmaisun ”johtuen” voi korvata esimerkiksi ilmaisuilla ”takia” [1], ”vuoksi” [1], ”tähden” [2] ja ”johdosta” [2].

Esimerkki: Lähdemme retkelle viikonloppuna riippuen säistä.

Säistä riippuminen ei ole tapa, jolla viikonloppuna lähdetään retkelle. Ilmaisun riippuen voi korvata esimerkiksi ilmaisuilla ”jonkin perusteella” [1] tai ”jonkin mukaan” [2]. Muita vaihtoehtoja ovat lauserakenteen muuttaminen muotoon ”jokin riippuu jostakin” [1] tai suorempien lauserakenteiden käyttö: ”hinnat vaihtelevat riippuen kaupunginosasta” = ”hinnat vaihtelevat kaupunginosittain” [2].

Ilmaisuja ”ajatellen” [1], ”ottaen huomioon” [1], ”tarkkaan ottaen” [2] ja ”yleisesti ottaen” [2] käytetään myös usein väärin. Kuitenkin parempien ilmaisujen keksiminen on joissakin tapauksissa melkoisen työlästä. Seuraavassa on joitakin keksimiäni esimerkkejä korjausehdotuksineen.

Esimerkki: Tilanne ei näytä hyvältä ajatellen lapsen tulevaisuutta.
Esimerkki: Tilanne ei näytä hyvältä lapsen tulevaisuuden kannalta.

Esimerkki: Voi ennustaa hänen joutuvan vankilaan ottaen huomioon aikaisemmat rikokset.
Esimerkki: Voi ennustaa hänen joutuvan vankilaan, kun ottaa huomioon aikaisemmat rikokset.

Esimerkki: En sanonut tarkkaan ottaen juuri noin.
Esimerkki: En sanonut tarkasti juuri noin.

Esimerkki: Yleisesti ottaen metsässä saa kävellä täysin rauhassa.
Esimerkki: Yleensä metsässä saa kävellä täysin rauhassa.


Pekka Laine 2002—2003
(Nota bene: Jos kehykset eivät näy, paina tätä.)