Kongruenssi

Versio 1.0, 14.9.2003

Tällä sivulla on vinkkejä, jotka koskevat subjektin ja predikaatin kongruenssia eli mukautumista. Kongruenssi tarkoittaa, että toisiinsa liittyvät sanat saavat yhteisen muodon tai toinen sana määrää toisen muodon. HUOM! Sivu saattaa sisältää virheitä; kukaan kielenhuollon ammattilainen ei ole tarkistanut sitä!

Lähteet:
[1] Mervi Murto: Apulainen (1992)
[2] Pirkko Leino: Kieleen mieltä — hyvää suomea (1988)



1. Verbi uhkaa unohtua yksikköön silloin, kun se on ennen monikollista subjektia.

Väärin: Asiaa on käsitellyt sekä oikeiston että vasemmiston lehdet.
Oikein: Asiaa ovat käsitelleet sekä oikeiston että vasemmiston lehdet. [2]

Väärin: Potilaan päänsäryn syynä oli huono hampaat.
Oikein: Potilaan päänsäryn syynä olivat huonot hampaat. [2]

Myös kieltosanan ”ei” monikollisuus unohtuu usein.

Väärin: Eivät lääkkeet eikä fysikaaliset hoidot saaneet särkyä lakkaamaan.
Oikein: Eivät lääkkeet eivätkä fysikaaliset hoidot saaneet särkyä lakkaamaan. [2]

2. Jos subjektilausekkeessa on yksikkömuotoinen luku, predikaatti on yksikössä. Tilanne on hämäävä, sillä subjekti tuntuu ajatuksellisesti olevan monikollinen useimmissa tapauksissa.

Väärin: Neljä varista kiikkuivat kuusen latvassa.
Oikein: Neljä varista kiikkui kuusen latvassa. [1]

Silloin kun kysymyksessä on tietyn määrän kaikki yksilöt, predikaatti on kuitenkin poikkeuksellisesti monikossa.

Esimerkki: Viisi lemmikkikalaani kuolivat. [2]

Edellä olevassa esimerkissä ajatus vastaa seuraavaa: ”Kaikki lemmikkikalani kuolivat.”

Esimerkki: Viisi lemmikkikalaani kuoli. [2]

Edellä olevassa esimerkissä ajatus vastaa seuraavaa: ”Osa lemmikkikaloistani kuoli.”

3. Jos subjektina on monikkomuotoinen mutta yhtä kokonaisuutta tarkoittava ryhmäsana, on verbi usein yksikössä. Lähde [2] antaa vielä sellaisen rajoituksen, että kyseessä pitäisi olla erisnimi, mutta lähteessä [1] tätä rajoitusta ei ole mainittu.

Esimerkki: Puolustusvoimat hylkää armeijan harmaansa ja vaihtaa oliivinvihreisiin maastoasuihin. [1]
Esimerkki: Yhdysvallat ilmoittaa uusista avaruuskokeiluista. [2]

4. Omistusrakenteessa ”jollakin on jotakin” verbi on aina yksikössä.

Esimerkki: Taistolla on huonot hampaat mutta vahvat hiukset. [1]
Esimerkki: Monella on suuret luulot itsestään. [1]
Esimerkki: Sinulla on uudet kengät. [2]

5. Sellaiset suomen kielen ”jossakin on jotakin” - ja ”jossakin tapahtuu jotakin” -rakenteet, joissa on mahdollisuus käyttää joko nominatiivisubjektia tai partitiivisubjektia, käyttäytyvät subjektin ja predikaatin kongruenssin suhteen erikoisella tavalla. Näissä lauseissa predikaatti on yksikössä, vaikka nominatiivisubjekti on monikossa. Partitiivisubjektin tapauksessahan tuntuu luonnolliselta, että verbi on aina yksikössä, mutta siitä, miksi kieli nominatiivisubjektin tapauksessa toimii ns. maalaisjärjen vastaisesti, eivät lähteet [1] ja [2] tarkemmin kerro. Seuraava esimerkki valaissee tilannetta.

Esimerkki: Reppuun mahtuu vielä saappaita. (partitiivisubjekti) [2]
Esimerkki: Reppuun mahtuu vielä saappaat. (nominatiivisubjekti) [2]

Mielestäni seuraava kuulostaa paremmalta ja on loogisempi kuin edellä oleva oikeaoppinen muoto: ”Reppuun mahtuvat vielä saappaat.” Samalla tavallahan sanotaan: ”Saappaat mahtuvat vielä reppuun.” Kuitenkin edellä oleva lause, jossa predikaatti on yksikössä, on se oikea! Tavallisen kielenkäyttäjän kannalta tällaiset poikkeussäännöt ovat aina kauhistus.

Seuraavassa on lisää esimerkkejä tästä tilanteesta.

Esimerkki: Naulakossa roikkui vanhat housut. [1]
Esimerkki: Hyllyllä oli silmälasit. [1]
Esimerkki: Puihin puhkesi silmut. [1]
Esimerkki: Matikaiselle on tulossa häät. [1]

Esimerkki: Taloon syntyi kaksoset. [2]
Esimerkki: Helsingissä oli olympialaiset 1952. [2]
Esimerkki: Lapselle kasvoi kauniit hampaat. [2]
Esimerkki: Tuolissa on hoikat jalat. [2]
Esimerkki: Takissa on puunapit. [2]
Esimerkki: Koivuun puhkesi lehdet. [2]


Pekka Laine 2002—2003
(Nota bene: Jos kehykset eivät näy, paina tätä.)